tukien hakeminen on taitolaji

Yritystukien hakeminen ja hallinnointi ovat helpottuneet viime vuosina, vaikka jokainen tuenmyöntäjä yhä haluaakin käyttää omia lomakkeitaan. Hakijaa voivat turhauttaa myös erilaiset lisätietopyynnöt ja käsittelyaikojen venymiset.

Lähtökohtaisesti ongelmat vältetään tuntemalla perusasiat tukien hakemisesta ja niitä koskevasta päätöksenteosta. Samalla vältytään turhilta virheiltä ja edesautetaan myönteisen tukipäätöksen syntymistä.

Seuraavat asiakokonaisuudet on tärkeä tuntea ennen tukihakemuksen jättämistä:


Hakemus muodostuu yleensä itse hakemuksesta ja sen liitteistä. Tavallisimpia liitteitä ovat hankesuunnitelma, budjetti ja/tai investointilaskelma, avainhenkilöiden CV:t sekä tietoja hakijayrityksen taloudellisesta asemasta.

Monet myönnettävistä tuista ovat osin tai kokonaan julkista tietoa. Julkisuuteen ei kuitenkaan kerrota liikesalaisuuksia eikä muuta arkaluontoista tietoa.

Yritystukien julkisuudesta voi olla apua sen saajalle. Esimerkiksi Business Finlandin tuki tai rahoitus nähdään monissa piireissä myönteisenä asiana: tuki osoittaa, että yritys on alansa edelläkävijöitä.


Tuet maksetaan tavallisesti jälkikäteen toteutuneita menoja vastaan. Menotositteilla osoitetaan, että yritykselle on oikeasti syntyneet ne kustannukset, joiden osittaiseksi kattamiseksi tukea on haettu. Maksuvalmiuden tulee siis riittää siihen, että menot voidaan hoitaa täysimääräisesti ennen avustusten tuloutumista.

Esimerkiksi investoitaessa 200.000,00 € koneeseen tulee se ensin maksaa täysimääräisesti ja saattaa kone toimimaan ennen kuin yritys voi hakea koneeseen myönnettyä avustusta. Tätä seuraa avustushakemuksen käsittely ja mahdolliset lisätietopyynnöt: avustuksen hakemisen ja sen maksatuksen välinen aika on tyypillisesti useampia viikkoja.

Varsinkin isommissa hankkeissa tuen myöntäjän kanssa usein sovitaan tuen maksamisesta useammassa erässä hankkeen kuluessa. Yleisperiaate pysyy kuitenkin samana: kustannusten, joihin avustusta haetaan, tulee olla toteutuneita ja maksettuja menoja ennen kuin niihin voi saada avustusta.

Joskus osaa toteutuneista menoista ei hyväksytä ja samalla osa myönnetystä avustuksesta jää saamatta. Hylkäämiset johtuvat yleensä väärinymmärryksistä. Varmin tapa estää näiden tilanteiden syntyminen on tehdä hakemus huolellisesti.


Avustushakemuksen kohteena olevaan hankkeeseen liittyviä sopimuksia ei saa tehdä ennen hakemuksen jättämistä, sillä muutoin hanke katsotaan käynnistyneeksi. Käynnissä oleviin hankkeisiin ei myönnetä avustuksia. Tarjouksia hintatietojen kartoittamiseksi voi silti pyytää ja usein kannattaakin, jotta kustannusarvio on mahdollisimman vakuuttava.

Myönteinen avustuspäätös tulee lukea huolella läpi heti kun se on saatu eikä sitten, kun on aika jättää maksatuspyyntö. Yritystuissa on usein yllättäviä ehtoja, jotka tulee tiedostaa hankkeen toteutuksen aikana. Pääsääntöisesti kysymys on muotoseikoista, jotka väärin tehtyinä ja huomiotta jätettyinä leikkaavat saatavaa avustussummaa. Esimerkiksi ostot ns. intressiyrityksiltä voidaan hylätä kokonaan tukeen oikeuttavina menoerinä; intressiyrityksellä tarkoitetaan tässä yritystä, johon tuensaajalla on omistussuhde.

Hankehakemus kannattaa kirjoittaa ajatuksella. Mikäli hankkeessa tehdään asioita, joita hakemuksessa ei ole mainittu, tapaavat ne jäädä yrityksen itsensä täysimääräisesti maksettaviksi.

Kun tukiviranomainen on tehnyt puoltavan avustuspäätöksen, on sen intressi, että hanke toteutuu mahdollisimman hyvin ja mieluiten hankesuunnitelman mukaisesti. Usein hankesuunnitelmasta voidaan kuitenkin poiketa merkittävästi, mutta tämä edellyttää asian etukäteistä läpikäymistä tuenmyöntäjän kanssa. Tiivistäen: kun hankesuunnitelmasta tuntuu järkevältä poiketa, niin älä ryhdy omavaltaisiin toimiin, vaan ota yhteys tukiviranomaiseen ja keskustele tilanne rehellisesti läpi.


Hakuprosessi on pääpiirteissään aina samantyyppinen:


Toteutusvaihe etenee yleensä seuraavasti: